Tavalliset arkipäivän kiireet altistavat stressille. Elämä täyttyy suorittamisesta ja jatkuvasta toiminnasta. Uusia asioita on koettava koko ajan. Vapaa-aikaa ei enää ole: pakolliset harrastukset ja iltakurssit vievät varsinaiselta työltä liikenevän ajan. Tämä ilmiö on hyvin pitkällä jo myös koululaisten elämässä. Hiljaisuudesta ei ole tietoakaan, sillä TV ja radio ovat alati äänessä. Suurin osa ihmisistä ei osaa elää ilman kännykkäänsä. Nykyihminen eie enää osaa olls ”tekemättä mitään”! Tämä taito olisi syytä jälleen opetella!
Henkisesti uupunut, loppuun palanut ihminen menettää kykynsä nauttia elämän pienistä asioista. Hän ei enää ymmärrä, mikä on tärkeintä elämässä. Hän näkee vain sen, mikä on ongelmallista ja vaikeaa. Stressaantunut ihminen ei anna itselleen tilaisuutta pitää hauskaa tai nauttia elämästä. Kadottaessaan kykynsä levätä ja palautua ihminen tuntee pelkästään kasvavaa voimattomuutta. Tällöin alkaa ilmetä erilaisia fyysisiä oireita ja vaivoja.
Stressi ei vaikuta pelkästään henkisesti, vaan myös sisäelimet ja immuunisysteemi reagoivat rasittuneeseen olotilaan. Hormonitasapaino häiriintyy, sydän- ja verenkiertoelimistö rasittuvat ja aivojen anatomia muuttuu. Fyysiset muutokset aiheuttavat vakavan sairastumisen riskin.
Fyysiset oireet kannattaa ottaa vakavasti! Tunnettuja stressioireita ovat mm. erilaiset vatsavaivat, huimaus- ja päänsärky. Jatkuva ylikierroksilla eläminen, väsymyksen, vihan tai pelon tunteiden kieltäminen saattavat johtaa fyysisiin muutoksiin. Muita oireita ovat univaikeudet, keskittymiskyvyn puute sekä muistin heikkeneminen. Usein myös kärsivällisyys ja tunteiden hallinta saattaat pettää.
Lyhyistä stressijaksoista pystymme selviytymään, jos vain annamme elimistöllemme aikaa palautua stressitilasta ”normaalitilaan”. Sairausoireita ilmenee, kun stressi on jatkunut pidemmän aikaa. Toisilla tämä näkyy nopeammin kuin toisilla.
Pitkäkestoinen stressi vaikuttaa voimakkaasti lisämunuaisiin, jotka välittävät stressissä erittyvää adrenaliini-hormonia. Jos lisämunuaiset eivät saa tilaisuutta levätä ja palautua seuraa väsymystä ja uupumusta, joka heikentää edelleen lisämunuaisten toimintaa.
Pitkäkestoinen stressi vaikuttaa myös muihin elimiin. Kateenkorva, perna ja imusuonet kutistuvat. Pohjukaissuoleen voi ilmestyä verta vuotavia haavoja ja verensokeriarvo laskee. (=hypoglykemia)
Hypoglykemia on seurausta lisämunuaisten kyvyttömyydestä tuottaa adrenaliinia, jolla on tärkeä osuus verensokerin säätelyssä. Hikoilu, vapina, kohonnut pulssi ja kiihtynyt hengitys ovat oireita verensokeritason laskiessa. Koska hypoglykemia voimistuu ilmaantuu muita oireita:
-väsyminen
-näön heikkeneminen
-näköhäiriöt
-allergiat
-krampit
-päänsärky
-tunteiden tasapainottomuus
-henkinen tasapainottomuus (kaaottinen olotila)
-negatiivinen asenne
-pahoinvointi
-depressio
-epälooginen puhe
Monet stressioireet, kuten unettomuus ja vapina voivat johtaa elimistön kiputiloihin, joita on vaikea diagnosoida ja selittää.
Stressin hoidossa on ensisijaisen tärkeää eliminoida stressitekijä/-tekijät
Stressitilanteessa on tärkeää selvittää stressin perimmäiset syyt.
Stressitilanteesta ulospääsy on joskus hyvin vaikeaa ja pitkäkestoista.
Stressi kuluttaa elimistöä ja vie kehosta ravintoaineita pitääkseen yllä taisteluvalmiuttaan.
Stressitilanteessa on tärkeää tukea elimistöä terveellisellä ja ravintorikkaalla ravinnolla.
Tarvittaessa käytetään apuna lisäravinteita jo syntyneiden stressin aiheuttamien puutoksien korjaamiseksi.
Hippokrates jo aikanaan sanoi: ”Ravinto olkoon lääkkeesi, lääkkeesi olkoon ravintosi"
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti